Kirjoitin pari tuntia ilman taukoa. Valmista tuli kolme liuskaa valmista tekstiä.

Myöhemmin illalla luin muutaman Tšehovin novellin. Silloin se iski taas. Aina se iskee Tšehovia lukiessa. Tietoisuus

Tietoisuus siitä, että kirjoitan velttoa tekstiä.

"Taito ja suppeus ovat sukua", sanoi Anton.

Ei siihen minun kirjoitukseeni kolmea sivua olisi tarvittu. Karsin kirjoitustani kovalla kädellä. Melkein puolet lähti pois, ja heti tuntui paremmalta.

Tämän kun oppisi, blogia kirjoittaessakin. Tsehov on siihen maras oppimestari.

Tsehovia%20lukiessa.jpg